Lähes kaikki maailman kasvihuonepäästöt syntyvät kunnissa, joten kunnat voivat monin tavoin vaikuttaa näiden päästöjen määrään. Tampereella on kunnianhimoinen Kestävä Tampere 2030 -ohjelma hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja tarvittavat toimenpiteet on kirjattu Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartaksi.

Tampere ja sen tytäryhteisöt ovat jo ottaneet merkittäviä askeleita ilmaston hyväksi. Näitä ovat olleet esimerkiksi meneillään oleva Naistenlahti 2 -voimalaitosyksikön saneeraus sekä joukkoliikenteen kehittäminen ja ratikkahanke. Ilmastoasiat ovat hyvin esillä myös kaupungin strategiassa (Visio 2030), mutta käytännön päätöksissä ilmastoasiat jäävät usein muiden asioiden jalkoihin. Nykytoimilla kaupunki ei saavuta tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä hiilineutraaliuteen tähtäävät ilmastoimet ovat paitsi välttämättömiä, myös kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa parantavia. Monet toimista myös säästävät rahaa pitkällä aikavälillä.

Koska kasvihuonepäästöjä syntyy hyvin monilla eri sektoreilla, myös ilmastotoimia tulee tehdä hyvin erilaisilla osa-alueilla. Hiilineutraali Tampere 2030-tiekartassa Tampereen ilmastotoimet on jaettu kuuteen osaan. Näitä ovat:

  1. kaupunkisuunnittelu
  2. liikennejärjestelmä
  3. rakentaminen
  4. energia
  5. kulutus
  6. kaupunkiluonto

Tampereella on tavoitteeseensa päästäkseen paljon kirittävää etenkin liikennejärjestelmän suhteen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa matkoista olisi tehtävä ilmastoystävällisesti esimerkiksi julkisilla tai lihasvoimin. Siksi päätöksenteossa pitää panostaa liikkumisen helpottamiseen bussilla, lähijunalla ja ratikalla, sekä pyöräväylien ja kävelyteiden kehittämiseen.

Olen ehdolla kunnallisvaaleissa, sillä haluan, että Tampereesta tulee ilmastoystävällinen kaupunki. Muutokset tulee mielestäni toteuttaa siten, että ne ovat reiluja kaikille, ja että ne aidosti parantavat meidän kaupunkilaisten arkea. Edellä mainitut julkisen liikenteen kehittämistoimet ja jalankulun ja pyöräilyn kehittäminen ovat esimerkkejä keinoista, jotka vievät meitä kohti tavoitetta ja samalla mahdollistavat yhä sujuvamman arjen.

Oma tieni ilmastoinnostuneeksi

Ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat olleet minulle jo pitkään tärkeitä asioita. Ensimmäisen kerran lähdin ilmastovaikuttamiseen mukaan kuusi vuotta sitten Energiaremontti 2015 -kampanjassa. Olin vapaaehtoisena kansanliikkeessä, jossa pyysimme kansanedustajaehdokkaita sitoutumaan siihen, että Suomen energia tuotetaan täysin uusiutuvalla energialla. Kivihiilestä luopumista vaadittiin vuoteen 2025 mennessä. Aivan tavoitteeseen ei päästy, mutta Suomi on luopumassa kivihiilestä vuonna 2029, eli olemme oikealla tiellä. Kampanjaan osallistuminen oli myös ensimmäinen askeleeni vaikuttamistyöhön.

Energiaremontin jälkeen olen ollut mukana Luonto-Liiton Hämeen piirin Ilmastotoivoryhmässä, jossa olemme tuoneet ilmastoasiaa esiin niin päättäjille, ehdokkaille kuin kaupunkilaisillekin. Suosittelenkin lämpimästi järjestötoimintaa kaikille ilmastovaikuttamisesta kiinnostuneille!